Konkreettiset toimintatavat eläinlääkärin tutkimushuoneessa
Meidän tavoitteemme on luoda lemmikille alusta loppuun mahdollisimman turvallinen ja miellyttävä tutkimustilanne. Eläinlähtöinen käsittely on aktiivisia valintoja, joilla vähennämme eläimen kokemaa stressiä ja kipua. Keskiössä on lemmikin elekielen jatkuva tarkkailu ja stressitason arviointi ja eläimen sekä omistajan aktiivinen kuuntelu. Tiedämme, että Sinä tunnet eläimesi parhaiden, joten yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla luomme käynnille kaikille turvalliset ja selkeät raamit.
Koska klinikkatilamme ovat sopivan pieniä ja intiimejä, olemme sallineet eläinlääkärin luvalla myös koirien vapaan haistelun ja tutkimisen tiloissamme. Hoidamme yhden eläimen kerrallaan ja pidämme ulko-oven yleensä lukittuna. Haistelu ja tutkiminen rauhoittavat lemmikin hermostoa ja laskevat jännitystä. Toivomme kuitenkin, että pidät lemmikkiäsi jatkuvasti silmällä, et päästä sitä pissaamaan klinikan sisätiloihin, etkä esim. pureksimaan johtoja tai tonkimaan roskiksia. Kissat pyydämme yleensä pitämään suljettuna kuljetuskoppaan, sillä hyvin pelokkaan tai aggressiivisen kissan kiinni saaminen voi olla merkittävän haasteellista, vaarallista ja stressaavaa kissalle.

Eleiden luku ja stressin arviointi sekä mittaus
Ennen varsinaista yleistutkimusta tarkkailemme vaivihkaa lemmikkisi liikkumista, aistien käyttöä, luonnetta ja hienovaraisia viestejä. Jos havaitsemme jännityksen nousevan, pysähdymme, pidämme tauon tai pyrimme muuttamaan sekä soveltamaan toimintatapaamme vähentääksemme lemmikkisi jännitystä. Sanoita lemmikkisi tarpeita, mikäli olet meitä askeleen edellä tai sinulla on hyväksi todettuja, toimivia apukeinoja eläimesi tulkintaan.
- Koiran stressiviestit: Huulien nuoleminen, toistuva haukottelu, ”valaansilmä” eli whale-eye (valkuaisten näkyminen) ja pään kääntäminen pois, nojautuminen poispäin, väistäminen, tiukat huulet, huoliryppy, jäykät tai hitaat liikkeet, tärinä, läähätys, keskittymisvaikeudet ja ”häslääminen”, hiipiminen tai jäykistyminen, pakoilu, ruoka- ja leikkihaluttomuus,
- Kissan viestit: ”Lentokonekorvat” (sivuille kääntyneet), laajentuneet pupillit, hännänpään nytkähtely ja ihon väreily selässä, piiloutuminen, jähmettyminen, tuijottelu, hännän ja raajojen sijoittaminen allensa, pieneksi tai isoksi tekeytyminen, pakoilu, läähättäminen, aggressio
Lue lisää kissan ja koiran stressin eri tasoista tämän artikkelin ohjekuvista.
Tutkimusalusta ja paikka
Pyrimme aina tutkimaan kookkaamman lemmikin lattialla, sille mahdollisimman tukevalla ja turvallisella alustalla. Mikäli lemmikki pelkää liukkaita pintoja tai korkeaa pöytää, se voidaan tutkia omistajan sylissä esim. tuolilla tai sohvalla istuessaan. Kissat nauttivat pääsääntöisesti korkeammista tähyilypaikoista, joten he saavat olla pöydällä ja tutkia ympäristöä klinikan eri tasoilta käsin.
Kosketuksen ennakoitavuus
Vältämme äkkiliikkeitä ja yllättäviä kosketuksia. Emme koskaan siirry suoraan kaikkein herkimpään kohtaan, kuten kipeään korvaan tai tassuhaavaan. Aloitamme kosketuksen neutraalilta ja terveeltä alueelta (kuten selkä, kaula tai lapa, terve korva tai tassu) ja pidämme hellän fyysisen kontaktin lemmikkiin siirtyessämme kohti varsinaista tutkimuskohdetta. Jos havaitsemme lemmikin jännittyvän tai reagoivan kipuviestinnällä, voimme pitää tauon, keskeyttää tutkimuksen tai muuttaa suunnitelmaa.
Positiivinen palkka ja tauot
Pyrimme käyttämään tutkimuksen aikana nameja ja ”herkkutarjoilua”. Käytämme tarvittaessa nuolumattoja, pehmeitä tahnoja, nuuskumattoa, virikeleluja. Ruokahalu onkin yksi parhaista mittareistamme: jos lemmikki lakkaa syömästä, tiedämme, että tilanne on sille hankala tai jännittävä, sen stressitaso nousee ja toimintasuunnitelmaa tai tutkimusasetelmaa on mahdollisesti muutettava. Pyrimme antamaan lemmikille tilaa ja mahdollisuuden taukoihin. Se voi myös käväistä omaehtoisesti pöydällä tai poistua pöydältä, mikäli tarpeen.

Koira vs. Kissa: lajityypilliset erot
Koirien kanssa hyödynnämme usein niiden omaa aktiivisuutta ja halua tehdä yhteistyötä ihmisen kanssa. Kissojen kohdalla noudatamme ”vähemmän on enemmän” -periaatetta: vältämme voimaotteita kuten niskasta tarttumista ja käytämme kissakassia tai pehmeitä pyyhkeitä antamaan kissalle suojan tunnetta (”burrito-tekniikka”). Tutkimuksen ja pistokset voi toisinaan yrittää antaa kissan omassa kuljetuslaatikossa, mikäli se on turvallista toteuttaa. Eläinlääkäri- Renaten näet myös usein purisemassa, siristelemässä ja ”kehräämässä” kissoille.
Käsittelytaitojen ja aputaitojen kotiharjoittelu
- Käsittelyalusta: Oma, tuttu alusta (kuten pyyhe tai matto)voi toimia lemmikille turvallisena paikkana ja estää liukastumista tutkimuspöydällä.
- Ennalta opetetut taidot: Hyödynnämme mielellämme lemmikille kotona opetettuja vihjeitä, kuten ennakoivia kosketusvihjeitä (”korvat”, ”hampaat” ”kosken” jne.), tassun antamista tai kuonon asettamista kämmenelle. Kun lemmikki saa ”osallistua” hoitoonsa, sen hallinnan tunne kasvaa. Myös kiinnipidon sietämistä pystyy treenaamaan ennalta.
- Tutustumiskäynnit: Suosittelemme jännittäville eläimille pelkopotilaan tutustumiskäyntejä, joissa keskitytään vain herkkuihin, temppuihin, tiloihin tutustumiseen ja positiivisiin kokemuksiin ilman varsinaisia toimenpiteitä.
Ennakoiva kuonokopan ja kuljetuslaatikon harjoittelu kotona
Kuonokoppa ei ole merkki ”pahasta” eläimestä, vaan vastuullinen turvaväline. Vaikka me tarvitsemme kuonokoppaa klinikkatyössämme harvoin, suosittelemme kuonokopan ennakkotreenausta kotona positiivisen vahvistamisen kautta. Kuonokopan voi saada iloiseksi tempuksi tai neutraaliksi apuvälineeksi. Kun koira pukee kopan vapaaehtoisesti, se takaa kaikille turvallisen käsittelyn myös silloin kun koira on kipeä ja haluton, mutta sitä on pakko auttaa esim. sen hengen pelastamiseksi. Kun omistajan tai eläinlääkärin ei tarvitse jännittää puremaa, on käsittely, kiinnipito ja hoito sujuvampaa. Myös kissojen kuljetus eläinklinikalle on rauhallisempaa ja siihen liittyy vähemmän negatiivisia tuntemuksia, jos kuljetuskoppa on osa kodin sisustusta ja kissan oma turvapaikka.
Kun ympäristöhallinta ei riitä: Lääkkeellinen tuki
Vaikka tekisimme kaikkemme ympäristön osalta, joskus lemmikin pelko tai kipu on niin voimakasta, etteivät pehmeät eläinlähtöiset keinot riitä. Eläimellä voi olla myös jo meille tullessa niin painava aiempien huonojen kokemusten taakka, että sen suojamuurin läpi pääseminen ja luottamuksen palauttaminen vaatii huomattavan pitkän matkan ja useita mukavia tapaamisia. Tällöin lääkkeellinen stressinhallinta esilääkityksen tai sedaation merkeissä on eläimelle paras keino sekä eläimen hyvinvoinnin että omistajan ja eläinlääkärin fyysisen terveyden turvaamiseksi.
- Kivunhoito ja puudutteet: Kipu on merkittävin stressin lisääjä. Käytämme tarvittaessa paikallispuudutteita (voiteet ja suihkeet) neulanpistojen yhteydessä ja huolehdimme riittävästä kipulääkityksestä, jotta tutkimus ei lisää eläimen kokemaa pelkoa.
- Esilääkitys kotona annettuna: Jos tiedät lemmikkisi jännittävän, voimme määrätä kotiin annettavan lievän rauhoittavan lääkityksen. Lääkityksiä täytyy testata ennen käyntiä ja usein myös räätälöidä eläimen yksilöllisen sietokyvyn mukaan ns. usean lääkeaineen koktailiksi. Lääkitys auttaa lemmikkiä saapumaan klinikalle rennompana ja vähentää huonon muistijäljen syntymistä. Reseptilääkkeiden määrääminen itsessään vaatii Suomessa eläinlääkärikäynnin, mikäli eläintä ei ole viimeisen vuoden aikana eläinlääkärin toimesta tutkittu.
- Klinikalla annettava rauhoitus: Jos toimenpide on vaativa tai lemmikki on erittäin stressaantunut, kevyt rauhoitus nollaa tilanteen ja estää traumojen syntymisen.
Kirjoittanut ja kuvittanut Eläinlääkäri Renate Jäätes. Kuvien lataaminen, levittäminen tai kaupallinen käyttö ilman kirjallista lupaa on kielletty.
Miten sinä voit auttaa eläintäsi tutkimustilanteessa?
Ole avoin apuvälineille: Lääkitys tai kuonokoppa eivät ole merkkejä epäonnistumisesta, vaan tapoja suojella lemmikkisi hyvinvointia, mielenterveyttä ja varmistaa fyysinen turvallisuus.
Hengitä ja pysy rauhallisena: Sinun rauhallisuutesi viestii lemmikille, että hätää ei ole. Me olemme täällä teitä molempia varten. Viesti meille omakin jännityksesi.
Ole tukihenkilö: Palkkaa ja kannusta ja pysy lähellä. Ole aktiivinen herkkujen ja rapsutusten tarjoaja. Sinun rauhallinen läsnäolosi on lemmikille tärkein tuki.
Onko sinulla jo vähän jännittävä eläin, paljon huonoja eläinlääkärikokemuksia tai ehkä haluat vain ennaltaehkäistä pelkojen syntymistä? Varaa aika RenVet eläinlääkäreille TÄÄLTÄ