Eläimen hyvinvointi – onko lemmikkini hyvinvoiva?

Hyvinvoinnin määrittely on kehittynyt vuosikymmenten saatossa pelkästä kärsimyksen ja sairauden poissulkemisesta kohti kokonaisvaltaista ymmärrystä eläimen tunteista ja koko sen kokemusmaailmasta. Hyvinvointia ei ole enää vain pahoinvoinnin puute, vaan optimaalisessa hyvinvoinnissa on monta huomioitavaa osa-aluetta ja paljon yksilöllisiä tarpeita, jotka huomioiden paras mahdollinen hyvinvointi on mahdollista kokea. Tarkastelemme ensiksi käytössä olevia tapoja arvioida eläimen hyvinvointia.


1. Viisi vapautta (Five Freedoms)

Tämä on klassisin ja tunnetuin malli, joka kehitettiin 1960-luvulla alun perin tuotantoeläimille. Se keskittyy pitkälti negatiivisten asioiden poistamiseen. Koska hyvinvointi ei ole kuitenkaan pelkästään kärsimyksen puutetta, on hyvä katsoa tätä hyvinvoinnin vähimmäisvaatimuksena:

  • Nälän ja janon vapaus.
  • Epämukavuuden vapaus.
  • Kivun, vammojen ja sairauksien vapaus.
  • Vapaus toteuttaa normaalia käyttäytymistä.
  • Pelon ja ahdistuksen vapaus.

Tämä on hyvinvoinnin perusta, mutta ei yksinään takaa, että eläin on onnellinen ja hyvinvoiva.

2. Viisi osa-aluetta (Five Domains)

Malli on moderni jatko-osa viidelle vapaudelle. Se painottaa sitä, että fyysiset asiat (kuten ravinto tai ympäristö) vaikuttavat eläimen mielentilaan. Tärkeintä on, että eläimellä on myös positiivisia kokemuksia:

  1. Ravitsemus: (esim. ruoan maku, koostumus, laatu, määrä ja eläimen kokema kylläisyys).
  2. Ympäristö: (esim. asuinkumppanit, lämpötila, käytössä oleva tila ja nukkumapaikat sekä niiden mukavuus).
  3. Terveys: (esim. kivuttomuus ja fyysinen kunto).
  4. Käyttäytyminen: (esim. leikki, tutkiminen ja onnistumisen kokemukset).
  5. Mielentila: Kaikkien edellä mainittujen summa (esim. tyytyväisyys, ilo tai turva, myös pelon ja ahdistuksen puute).

3. Kolmen ulottuvuuden malli (Fraserin malli)

Tämä malli on tieteellisesti erittäin suosittu, koska se jakaa hyvinvoinnin kolmeen selkeään näkökulmaan:

  • Biologinen toimivuus: Onko eläin terve? Kasvaako se, lisääntyykö se ja toimiiko sen elimistö normaalisti?
  • Affektiivinen tila (Tunteet): Miltä eläimestä tuntuu? Kokemukset kivusta, pelosta, nälästä, mutta myös nautinnosta ja ilosta.
  • Luonnollinen elämä: Voiko eläin toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan (esim. koiralla haistelu, pureskelu ja kaivaminen)?

4. Resilienssi ja sopeutuminen

Uudempi määritelmä tarkastelee hyvinvointia eläimen kykynä sopeutua ympäristöönsä. Hyvinvoiva eläin on joustava (resilientti): se pystyy palautumaan stressaavista tilanteista nopeasti. Jos eläimen sopeutumiskyky ylittyy jatkuvasti, sen hyvinvointi heikkenee, vaikka se näyttäisi ulkoisesti terveeltä.

Miksi eläinten hyvinvoinnista keskustellaan nyt enemmän?

Eläinten käyttäytymistä tutkitaan edelleen aktiivisesti ja eläintiede kehittyy jatkuvasti. Eettinen ja empaattinen keskustelu eläinten tunteista on onneksi jo yleistynyt ja tavoittelemme sekä tuotantoeläimille että karvaisille perheenjäsenillemme mahdollisimman laadukasta, kivutonta elämää ja toivon mukaan tunnistamme myös eläinten kärsimyksen entistä paremmin. Eläimen tietoisuus on ”virallisesti vahvistettu” vasta vuonna 2012 julkaistussa Cambridge Declaration on Consciousnessissa eli tieteen näkökulmasta aihe on vielä hyvin tuore.

Tavallisen lemmikinomistajan tavoite on elää hyvää ja rentoa yhteiseloa lemmikinsä kanssa. Lemmikki on monissa perheissä lapseen rinnastettava perheenjäsen emmekä enää tyydy siihen, että lemmikki on läsnä ja elossa, vaan haluamme eläimen olevan kanssamme myös onnellinen. Arki on niin sanotusti hyvää, kun se on stressitöntä, kivutonta, iloista ja kaikille mukavaa yhdessäoloa.

Elinympäristömme etenkin kaupungissa on muuttunut kiireiseksi ja ärsykerikkaaksi ja vähemman ”lajinomaiseksi” sekä ihmiselle että lemmikille. Erilaiset ihmisten ja eläinten käytöshäiriöt tai poikkeamat arjessa tunnistetaan entistä paremmin ja niihin pyritään puuttumaan entistä aiemmin. Onneksi käytöshaasteita ei pääsääntöisesti enää kuitata kurittomuudella tai dominanssilla. Moni eläinten käytöspoikkeamista johtuukin genetiikan ja elinympäristön lisäksi myös puutteista joko terveydessä, hyvinvoinnissa tai molemmissa, eli parantamalla eläimen kokonaishyvinvointia myös käytösoire tai -ongelma voi lieventyä tai loppua kokonaan. Toisaalta kaikki omistajan mielestä ongelmalliseksi koettu eläimen käyttäytyminen (esim. koiran tiheä tai kovaääninen haukkuminen sekä vartiointi, tai kissan merkkailu ja raapiminen) ei välttämättä ole eläimen näkökulmasta ongelma lainkaan, vaan pelkkä lajin- tai rodunomainen tarve sekä ominaisuus. Hyvinvointia pitääkin arvioida usealla eri tasolla – ottamalla huomioon eläimen lajin- ja rodunomaiset tarpeet ja yksilölliset kokemukset ja ominaisuudet.

Eläimen hyvinvointi - minkälainen on hyvinvoiva lemmikki?

Mitä eläimen hyvinvointikartoitukseen kuuluu?

  1. Hyvinvoinnin kolme ulottuvuutta:
    • Fyysinen: Terveys ja elimistön toiminta, kipua aiheuttavien sairauksien poissulkeminen, löytäminen sekä hoito.
    • Psyykkinen: Tunteet, mielihyvän kokemukset ja turvallisuuden tunne. Pelkotilat ja ahdistus.
    • Lajityypillinen käyttäytyminen: Mahdollisuus toteuttaa eläimelle ominaisia tarpeita (haistelu, pureskelu, leikki, sosiaalisuus).
  2. Mittaaminen ja arviointi:
    • Fysiologiset merkit, kuten unen laatu, määrä (REM-uni) ja palautumisnopeus.
    • Stressiämpäri-malli: Kuormituksen ja palautumisen tasapaino ja ymmärrys.
    • Kipukäyttäytyminen: Hienovaraiset muutokset, jotka viittaavat fyysiseen epämukavuuteen (esim. muutokset nukkumisasennoissa tai haluttomuus hypätä autoon, ruoansulatuskanavaoireilu sekä muu epätavallinen oireilu).
  3. Arjen parannukset:
    • Levon ja turvallisten lepopaikkojen lisääminen
    • Virikkeistäminen (esim. haisteluhetket ja ruokailun muuttaminen aktivoinniksi).
    • Kuormitustekijöiden tunnistaminen, löytäminen ja hallinta.
    • Ennakoiva terveydenhuolto (rokotukset, hammashuolto, nivelkuvaukset ja säännölliset tarkastukset) sekä oireidiagnostiikka allaolevien terveysongelmien löytämiseksi.
    • Kivun ja pelkotilojen lääkkeellinen hallinta
    • Valintojen tarjoaminen arjessa

Kirjoittanut Eläinlääkäri Renate Jäätes. Kuvien lataaminen, levittäminen tai kaupallinen käyttö ilman kirjallista lupaa on kielletty.

Esimerkki hyvinvoinnin tarkistuslistasta

Tarvitsetko apua lemmikin terveyden ja hyvinvoinnin arvioimiseen tai vinkkejä niiden parantamiseen? Varaa aika