Mikä ihmeen Kiva käsittelijä®-sertifikaatti?
Kiva käsittelijä® on ammattilainen, joka on perehtynyt koiran stressittömään käsittelyyn ja omaehtoisuuden hyödyntämiseen käsittelyssä. Kiva käsittelijä® tähtää aina työssään eläinten kanssa siihen, että käsittelytilanteet tuottavat mahdollisimman vähän stressiä eläimelle ja käsittely tehdään eläintä osallistaen. (Pawsiteam)
Eläinlääkäri Renate Jäätes on vuonna 2021 suorittanut Pawsiteamin Kiva Käsittelijä- pilottiryhmän. Tämä koulutus on antanut minulle eläinlääkärinä enemmän ymmärrystä eläinten osallistavaan omaehtoiseen käsittelyyn ja muovannut minua myös eläinlääkärin hoitotilanteissa. Tiedän tarkalleen, minkälaisena haluan että potilaani kokevat käynnit. Koen, että olen joustavampi, kiireettömämpi ja ymmärtävämpi. Koitan aina hoitotilanteissa keksiä potilailleni yksilöllisesti sopivat keinot, oli se sitten ruokapalkkaus, tauottaminen tai joskus jopa valtavan pelon vuoksi lääkkeellinen rauhoittaminen. Todellisuudessa kuitenkin ”pakkorauhoittaminen” on vähentynyt, kun eläimen pelkoa osataan tulkita oikein ja tukea sitä vaikeassa tilanteessa sekä omistajan että eläinlääkärin toimesta riittävästi. Kun eläintä ei jatkuvasti pakoteta yli sen rajojen, on rimpuilu, painiminen ja kaikenlainen toimenpiteisiin pakottaminen aiempaa vähäisempää.
Minkälainen on Kiva Käsittelijä-eläinlääkäri?
Renatella on n. 15-vuoden kokemus eläinklinikkatyöstä hoitajana ja eläinlääkärinä, eläintenkouluttajan ammattitutkinto, eläinavusteisteisissa töissä käytettävien eläinten hyvinvoinnin osatutkinto ja olen juuri hakenut jatkokouluttautumaan talvella alkavaan eläintenkouluttajan erikoisammattitutkintoon. Vankasta kokemuksesta ja lisätutkinnoistani johtuen olen oppinut tulkitsemaan kissojen ja koirien stressieleitä hyvin ja autan myös omistajia tunnistamaan lievimpiäkin epämukavuuteen viittaavia eleitä. Haluan ensisijaisesti ennaltaehkäistä syntyviä ongelmia ja ratkoa jo syntyneet käytöshaasteet ja pelot. Tämä tapahtuu yhteistyössä omistajan kanssa ja suurin koulutus tapahtuu aina omistajan kotona antamieni neuvojen perusteella.
RenVetin eläinlääkärit ovat käsittelyssä helliä ja huomaavaisia. Meillä hoidetaan 1 eläin kerrallaan ja vältetään kohtaamisia klinikan tiloissa.
Pelkopotilas on kuin tyhjä akku
Vertaan aina eläinpotilaitani akkuun. Jos kaikki on miellyttävää ja kivaa, eikä ennakkotuntemuksia tai pelkoja esiinny, on ”akku vihreällä”. Mitä enemmän negatiivisia ja epämukavia kokemuksia kertyy, sitä enemmän ”akku tyhjenee, eli laskee punaiselle”. Tyhjästä on paha nyhtästä, eli pelkopotilaalta ei voi vaatia pelottomuutta jos sen ainoat kokemukset eläinlääkäreistä ovat negatiivisia.
Painiminen ja pakottaminen eläinlääkärissä pahentavat eläimen pelkoja
Mietitäänpä tilannetta, jossa hakeudut sairastelun vuoksi tai akuutisti kipeänä sairaalaan. Sairaalan ovella sinua on vasta kylmän ja tyhjän tuntuinen tila, vieraat hajut, vieraat naamat, ehkä jopa joku huutava ja valmiiksi ärtyisä potilas? Jännittää ja mahassa kiertää, kipuakin on. Lääkärisi on vakava ja kiireinen. Hän vilkaisee sinua ja luettelee sinulle hoidon kannalta tarpeelliset tutkimukset, vaikket ihan et ymmärrä kaikkien toimenpiteiden sisältöäkään. No niin, menehän siitä. Tutkimushuoneen ovella seisoo 2 korstoa. He nappaavat sinua käsistä (ja ehkä jaloista?) ja sanovat, että nyt nämä pitää tehdä vaikka jännittää ja vaikka et halua. Rimpuilet ja taistelet hikisenä ja hengästyneenä, mutta turhaan. Ehkä olet niin ”hankala” käsitellä, että sinut köytetään sairaalavuoteeseen. Lopulta kaikkien tutkimusten ja toimenpiteiden jälkeen olet luovuttanut, kaikkesi antanut, ehkä vieläkin sairaampi tai kipeämpi kuin tullessa? Saat lääkkeesi ja lähdet.
Haluatko ensi kerrallakin tulla? Kuulostaahan se painajaiselta. Ensi kerralla todennäköisesti jännittää jo sairaalan parkkipaikalla.
Henkilökohtaisesti en työssäni halua painia eläinten kanssa. Tässä on taustasyynä ensisijaisesti potilaan mielentila, mutta myös työturvallisuus ja muut käytännön syyt. Työskentelen yksin, eikä mulla ole avustajia pitämässä kiinni. Omistaja on lähtökohtaisesti aina avustajani kiinnipidossa, eikä omistajien tarvitse olla hoitoalan ammattilaisia tai edes varmoja käsittelijöitä. Etenkin kissojen kanssa tekniikka menee voiman edelle ja hellä käsittely on kaiken A ja O. Jos eläin on haastava käsitellä tai aggressiivinen on kaikkien kannalta turvallisinta ja vähiten stressaavaa rauhoittaa se jatkotutkimuksia varten.
Pelkopotilaan eläinlääkärikäynnit RenVetillä
Todellisuudessa ihan kaikkia eläinlääkärin toimenpiteitä ei toki ilman eläimen asianmukaista ennakkokoulutusta saada aina tehtyä niin, että kaikkia negatiivisia tunteita vältetään täysin. Etenkään, jos koiralla on takanaan jo vankka oppimishistoria eläinlääkärikäynneiltä ja iso pelkotaakka kannettavanaan klinikalle tullessa. Onhan suurin osa eläinlääkärin tekemistä hoitotoimenpiteistä vähintään epämiellyttäviä.
Tavoitteemme on kuitenkin tehdä käynnillä parhaamme ja välttää pelkojen pahentumista sekä lisäpelkojen syntymistä. Tämä voi joskus jopa tarkoittaa kiireettömän hoidon siirtämistä käsittelyhaasteiden vuoksi seuraavalle, paremmin suunnitellulle ja mahdollisesti esilääkitylle kerralle. Mikäli eläimellä on jo suuri pelko eläinlääkäreitä ja eläinlääkäriasemia kohtaan, kannattaa ensiksi varata aika pelkopotilaan käynnille. Tämä on 30 minuutin klinikkakäynti, joka räätälöidään jokaiselle eläimelle yksilöllisesti, eikä se välttämättä sisällä eläinlääkärikäsittelyä lainkaan. Se voi olla omaehtoista haistelua, namien etsimistä, temppujen tekemistä, puruluiden syömistä, palkkaamista eläinlääkärin toimesta tai mitä tahansa muuta, mikä eläintä rauhoittaa. Potilaan tutustuttuaan paikkaan ja hieman rentouduttuaan voidaan myöhemmin räätälöitä myös erinäisiä käsittelytehtäviä, mutta lähtökohtaisesti pelkopotilaan käynnillä ei koskaan ole eläimelle minkäänlaisia vaatimuksia.
Pelkopotilaat hyötyvät pelkopotilaan käynneistä myös kuormittavien eläinlääkärikäyntien jälkeen, esim. rankkojen päivystyskäyntien, kipeiden toimenpiteiden tai nukutuskäyntien jälkeen.
Pelkopotilaan 30min. käyntien lisäksi tarjoamme eläinlääkärin kotikäyntejä, jotka ovat usein etenkin kissoille ja voimakkaasti pelkääville koirille turvallisempi vaihtoehto. Kysy kotikäyntiä!
Palkitseva käsittely
Nykytiedon valossa käytöksen aikaansaaminen lisääntyy positiivisen vahvistamisen myötä. Vahvistaminen on siis palkitsemista. Mietitäänpä, miksi mikään muu kuin palkka motivoisi eläintä suorittamaan eläimelle itselleen vaikeaa tehtävää? Mm. paikallaan pysyminen, suuhun katsominen, kynsien leikkaaminen, neulanpiston sietäminen jne. vaativat kaikki itsesäätelyä, malttia ja sietokykyä, jotka eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia, vaan vaativat oppimista ja toistoja. Yleisimmin omistajien kesken palkkana ymmärretään koiran namit ja muut herkut. Nämä toimivatkin suurimmalle osalle hyvin, mutta opettava ja osallistava käsittelytilanne ei ole pelkästään sokeana namien syöttämistä. Enkä minä ole vain namiautomaatti, vaikka paljon ruokapalkkaa hoitotilanteissa käytänkin. Ruokapalkalla voi sekä hämätä, että aktiivisesti kouluttaa niin, että eläin ymmärtää syy-seuraussuhteet palkan ja käytöksen välillä. Nameilla hämäminen on parempi kuin ei mitään, mutta se on vain tilapäinen apu, eikä siitä yleensä seuraa tietoista ja opittua käytöstapaa. Namien lisäksi palkkana toimii potilaasta riippuen myös leikki sekä oikein hyvin myös sosiaalinen palkka, esim. kehut/ rapsutus jne. Toisilla eläinyksilöillä ja etenkin kissoilla parhaiten motivoi tilanteesta vapautuminen esim. irtaantuminen kiinnipidosta tai siirtyminen pöydältä lattialle. Myös verbaalisia kehuja ja äänensävyjä käytetään hyvin paljon ja monet koirat siitä hienosti palkkautuvatkin.
Apuja pelkäävän eläimen eläinlääkärikäynteihin
Ensinnäkin tiedosta eläimen pelko ja uskalla kysyä apua jo ennen mahdollista eläinlääkärikäyntiä.
Koulutukselliset aputaidot, kuten kuonokopan treenaaminen, kiinnipidon sietäminen seisten, kyljellään, makuullaan, sylissä jne. Potilaan koskeminen käsillä, välineillä, ruiskulla ja neulalla pistäminen, makuualustalla pysyminen tai sille hakeutuminen, vaa’alle meno, leukakohde, korvien, hampaiden ja tassujen tutkiminen, kynsien leikkaaminen, eri välineisiin tutustuminen (lääkepullot, kumihanskat, stetoskooppi, vanutikut, vanulaput jne.)
Kissoilla tärkeitä aputaitoja ovat myös kuljetuskoppa ja siihen meneminen, matkustaminen, kiinni ottaminen, sylissä pitäminen.
Meillä on nykyään myös useita erilaisia lääkkeellisiä apuja potilaiden esilääkityksiin. Jonkun verran lääkitsemistä rajoittaa tiukka eläinlääkelaki, joka kieltää reseptilääkkeiden määräämisen ilman että eläinlääkäri on tutkinut eläimen edeltävän vuoden aikana. Ennakoi.
Lääkkeiden lisäksi on feromonivalmisteita (Feliway, Pet Remedy, Adaptil, Calmdown), lisäravinteita liuoksina, kapseleina, jauheina (Zylkene, Calmex, Serene, KalmVet, Aptus relax, WeCalm)