Kun sattuu ja tapahtuu, on hyvä että hoitotarvikkeet löytyvät nopeasti ja yhdestä paikasta. Oli kyseessä kesäreissu, mökkeily tai viikonloppumatkat lemmikin kanssa, muista pyhittää pieni kulma laukusta myös karvakuonon omalle matka-apteekille. Oikeat varusteet ja nopea ensiapu voivat pelastaa tilanteen, oli kyseessä sitten pieni haava tassussa tai yllättävä hyönteisen pisto.

Mitä kaikkea ensiapupakkaukseen?

Hyvä nyrkkisääntö on, että monet ihmisten ensiaputarvikkeet sopivat myös lemmikeille, mutta matkassa on muutama vain eläimille tarkoitettu varuste. Kokoa kassiin ainakin nämä:

Lemmikin ensiapulaukun sisältö, omistajan muistilista:

1. Haavanhoito ja siteet

• Itseensä tarttuva joustoside (esim. Coban tai Vetflex): Ehdoton ykkönen tassusiteen tekoon. Ei tartu karvoihin, mutta pysyy napakasti paikoillaan. HUOM! Älä kiristä liikaa.
• Sidetaitoksia ja harsorullia: Haavan puhdistukseen ja sitomiseen.
• Kipsinalusvanu: Pehmusteeksi siteen alle ja varpaiden väliin.
• Haavanpuhdistusaine (kirvelemätön): Fysiologinen keittosuolaliuos tuoreiden haavojen puhdistamiseen ja huuhteluun. Käytä antiseptistä liuosta vain tulehtuneiden haavojen puhdistamiseen, sillä se voi hidastaa haavan paranemista.
• Tassutossu tai kumihanskoja: Pitämään sidottu tassu kuivana ulkoillessa ja suojaamaan omia käsiä eritteiltä tai lääkeaineilta.

2. Välineet ja työkalut

• Punkkipihdit, -lasso tai -rauta: Poista punkki aina mahdollisimman pian kevyesti pyöräyttämällä tai vetämällä suoraan ylöspäin.
• Sakset (mielellään tylppäkärkiset): Siteiden tai karvan leikkaamiseen turvallisesti ilman riskiä ihon rikkomisesta.
• Digitaalinen kuumemittari + liukaste (esim. vaseliini): Koiran normaali ruumiinlämpö on 38,5-39,3 astetta. Lämpö mitataan peräsuolesta.
• Pinsetit: Tikun tai lasinsirun poistamiseen.

3. Lääkkeet ja tukihoitotuotteet

• Kyypakkaus (hydrokortisoni): Hyönteisten pistoihin ja turvotukseen sekä kutinaan. Huom! Keskustele aina eläinlääkärin kanssa ennen kyypakkauksen antamista. Kyyn puremassa kortisoni voi joskus olla tarpeen hengitysteiden turvotuksen estämiseksi. Kyynpureman ensihoito on puremakohdan liikkumattomuus ja nestehoito sekä kipulääkitys eläinlääkärissä.
• Fysiologinen keittosuolaliuos, 0,9% NaCl: turvallinen silmään, suuhun, haavaan tai iholle.
• Korvan puhdistusliuos: Lievän korvaoireilun ja kutinan ensihoito. Valitse valmiste, joka on turvallinen käyttää myös puhjenneen tärykalvon aikana.
• Maitohappobakteerit, ripulilääkkeet ja lääkehiili: Äkillisen ripulin, pahoinvoinnin tai muun lievän mahaoireilun varalle. Lääkehiili on usein vaikkei aina pelastus, jos lemmikki nielaisee jotain sopimatonta. Lääkehiilen annostus on 1-2g/painokilo, annoksen voi toistaa tarvittaessa useamman kerran.
• Lemmikin omat reseptilääkkeet: Muista ottaa mukaan riittävä määrä lemmikkisi säännöllisiä lääkkeitä sekä niiden reseptit.

Stressitön ensiapu – Ennakoi ja harjoittele

Sairaan tai kovia kipuja kokevan lemmikin käsittely vaatii omistajalta kylmää hermoa. Kipeä lemmikki voi pahimmillaan olla hyvin haluton vastaanottamaan apua ja käyttäytyä jopa aggressiivisesti tai arvaamattomasti.

• Harjoittele käsittelyä etukäteen: Tee tassujen tutkimisesta, korvien kurkkimisesta ja suun avaamisesta rutiini jo ennen tosipaikkaa. Kun lemmikki on tottunut siihen, että sitä tutkitaan rauhallisesti ja palkitsevasti (eläinlähtöisesti ja mahd. stressittömästi), on hätätilanteessa toimiminen huomattavasti tutumpaa, helpompaa ja vähemmän pelottavaa kummallekin osapuolelle.
• Kiinnipidon harjoittelu on aloitettava jo ennen ensihoitotarvetta tai päivystysreissua. Käytökseen voi liittää esim. ”Pakko” tai ”Kosken” vihjeen.
• Kuonokoppa tai kauluri varalle: Harjoittele kuonokoppa kivaksi jo ennen sen tarvetta. Kun koira on erittäin kipeä, voi sopivan kokoinen kuonokoppa, tilapäinen hätäkoppa (kuonon sitominen harsositeellä), tai kauluri olla tarpeen oman turvallisuutesi takaamiseksi hoidon aikana. Kipeä tai pelokas kissa voi olla hoitomyönteisempi ja turvallisempi käsittelijälle esim. pyyhekääreessä, eli ”kissaburritossa”.

Ennen kuin lähdet lemmikin kanssa matkalle: Muista nämä kolme asiaa

1. Tallenna paikallisen päivystävän eläinlääkärin numero: Selvitä etukäteen matkakohteesi tai mökkikuntasi lähin päivystävä eläinklinikka ja tallenna numero puhelimeesi.
2. Ota lemmikin paperit mukaan: Rekisterikirja, rokotustodistus tai EU-lemmikkipassi on hyvä olla matkassa mukana, varsinkin jos liikut lähellä rajoja tai osallistut tapahtumiin.
3. Jos olet epävarma, soita ja kysy: Jos olet epävarma tilanteen vakavuudesta tai kaipaat neuvoja ensiapuun matkan päältä, ota eläinlääkäriin yhteyttä matalalla kynnyksellä.

Haluatko kuulla lisää lemmikin ensihoidosta? Kokoa porukka ja pyydä meidät luennoimaan aiheesta!

kirjoittanut eläinlääkäri Renate Jäätes

Kotona annettu ensiapu ei riittänyt tai tarvitset lisää ohjeita? VARAA AIKA